Levottomat jalat

Nyt on vielä keskiviikko, kello lähestyy yhtätoista. Kuitenkin mielessä pyörii jo huominen päivä, ja tällä kertaa erityisesti tuo juokseminen... Tässä viimeisten neljän vuoden aikana olen sitä harrastanut enemmän tai vähemmän ja nyt on into kyseiseen hommaan palaamassa. Jotta tämä energia ei menisi hukkaan, päätin mennä huomenna kaksi kertaa juoksemaan (no, aluksi se on kuitenkin sellaista kevyttä hölkkäilyä + on jäistä ja kylmää... tekosyitä?). Tykkään mennä yhden tietyn vakireitin, joka on noin 5 km pitkä. Eli sitä tietä höylään huomenna muutamaan otteeseen; ensimmäisen kerran yhdeksältä aamulla ja toisen kerran yhdeltä. Harmi että mp3 on karkuteillä, enkä voi kuunnella mitään musiikkia... mutta kuuntelenpa sitten talvisen luonnon kauniita ääniä.

Jos se mp3 olisi jossain lähettyvillä niin kuuntelisin tätä biisiä... tahdittaisi mukavasti juoksua.

Tämän jälkeen vuorossa on siivoamista, lukemista ja pyykkien pesua. Illemmalla on 3 tuntia koulua, minkä jälkeen täytyy pakata laukku perjantaita varten; suuntana Tampere, kuten viime viikonloppunakin. Olen aivan ihastunut tuohon kaupunkiin, se on juuri sopivan kokoinen ja palveluja ynnä muuta tarjontaa on laajasti. Tamperetta enemmän olen ihastunut, eipäs kun rakastunut erääseen siellä asuvaan ihmiseen. Harmi että tätä välimatkaa on parisataa kilometriä, eikä voida nähdä tämän useammin - ainakaan vielä! Kesällä ja siitä eteenpäin asiat saattavat olla muuttuneet todella paljon ja vieläpä parempaan suuntaan, mikäli suunnitelmat pitävät ja kaikki sujuu hyvin. Kesää odotellessa... ja huomista.